Etenimme Vaduzista Sveitsin puolelle ja ajelimme mahtavissa vuoristomaisemissa kohti etelää. Tie vei San Bernardinon tunnelin kautta Bellinzonaan. Bellinzonassa huomasimme matkan varrella kyltin Unescon maailmanperintökohteeksi kelpuutetusta linnasta ja lähdimme suunnistamaan sitä kohti. Googlasin näin jälkikäteen, että linnoja on itse asiassa kolme. Meidän visiittimme kohdistui Montebellon linnaan.
Lumiset vuorenhuiput näkyivät horisontissa, kun jatkoimme matkaa linnassa vietetyn tauon jälkeen. Korkeuserot olivat suuria ja matkalla oli runsaasti tunneleita. Rinteessä solisi tuon tuosta ylhäältä vuorilta laskevia puroja, jotka muodostivat alempana virtaavan vihreän joen. Tuli kova into päästä Alpeille patikoimaan.
Gourmet-ruokailumme jatkuivat Trangialla lämmitetyn papukeiton muodossa, jonka nautimme tien varressa olleella pysähdyspaikalla. Siellä törmäsimme ensimmäistä kertaa reikä lattiassa -malliseen vessaan. Äkkinäinen voisi kuvitella, että rikkaassa Sveitsissä wc:t olisivat tasokkaita, mutta eivätpä ole. Huomion jälkeen ratsasimme jokaisella leirintäalueella kylppärien varustetason ennen kuin kirjauduimme vierailijoiksi.
Saavuimme Luganoon vasta kahdeksan aikaan illalla. Camping TCS La Piodella sijaitsi aivan Luganojärven rannalla – ja alueella oli myös kaksi (!) uima-allasta. Ikävä puoli oli se, että autoa ei saanut tuoda teltan lähettyville vaan se piti jättää parkkipaikalle alueen ulkopuolelle. Lisäksi meille neuvottiin telttapaikka, jolle oli jo parkkeerannut asuntoauto, joten jouduimme kyselemään suotavaa teltanpystytyspaikkaa uudemman kerran.
Aamulla ehdimme juuri juoda kahvit, kun taivas repesi ja vettä alkoi tulla aivan helvetisti. Teltan purkaminen sujui ennätysajassa! Vieressämme yöpyneet avuliaat karavaanarit lainasivat sadevaatteita operaatiota varten ja lykkäsivät meille myös pari jätesäkkiä, joihin survoimme litimärän puretun teltan.
Meillä oli tuolloin pieni kupoliteltta, jonka sisällä ei mahtunut seisomaan ja jossa ei ollut eteistä. Näin ollen kaikki puuhastelu täytyi hoitaa teltan ulkopuolella, koska teltassa oli niin ahdasta ja epäkätevää tehdä mitään. Jo muutamia päiviä kestänyt epävakainen ja viileä sää siis vaikeutti leirielämää jonkin verran. Navigoimme vesisateessa kohti romanttisen Italian Desenzano del Gardaa ja pohdimme, että teltan pystyttäminen lilluvalle maalle voisi olla aikamoista mutapainia.
Matka jatkuu seuraavassa postauksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti