Kapsäkit esittelyssä

Kerroin kesällä, että hankimme paremman puoliskon kanssa uudet rinkat ja lupasin palata aiheeseen, kun laukut ovat päässeet ensimmäiseen testiin. Tarkemmin sanottuna rinkat eivät olleet ainoastaan uudet vaan myös meille ensimmäiset; aiemmin olemme reissanneet joko matkalaukkujen tai minkä lie kassien kanssa. Rinkkojen valinnasta ei siis ollut minkäänlaisia kokemuksia ennen ostoksille lähtöä. Onneksi aina voi googlata! Lueskelimme verkossa muiden reissaajien vinkkejä rinkan valintaan ja saimme sitä kautta muodostettua omat rinkkakriteerimme.

Äkkiseltään ajateltuna mokoma kassin valinta ei kuulosta kovinkaan monimutkaiselta. Rinkoissa on kuitenkin runsaasti valinnanvaraa ja se tarkoitus, johon rinkat ensisijaisesti ostimme, vaatii, että rinkkaan ei pala käämi ihan ensimmäisessä mutkassa. Rinkan oli siis oltava käytössä kätevä: helppo täyttää, helppo sulkea, ja helppo kuljettaa lentokoneessa.

Jo nämä kriteerit sulkivat pois yllättävän monta muuten hyvältä vaikuttavaa vaihtoehtoa. Yllättävää kyllä, aika monet rinkat täytetään ylhäältä, jolloin alimmaisen tavaran saaminen ulos kestää hyvän tovin ja tietää näin ollen varmaa hermojen menetystä. Rinkoissa on myös monesti niin paljon kaikenlaista härpäkettä ulkopuolella, että kassi takertuu aivan varmasti jokaiseen vastaan tulevaan ulokkeeseen ja pahimmassa tapauksessa ratkeaa rytäkässä liitoksistaan.

Myös yksityiskohdissa löytyy kaikenlaista vaihtoehtoa. Päädyimme etsimään ensisijaisesti laukkuja, joiden liivekkeet saa rinkan sisään lentomatkojen ajaksi ja jotka olisivat ulkomuodoltaan yksinkertaisia mainitun takertumisvaaran minimoimiseksi. Tulimme maalaisjärjellä siihen tulokseen, että olisi hyvä, jos kamat saisi rinkan sisällä edes jotenkin kiinnitettyä paikoilleen joko remmien tai taskujen avulla. Irrotettava päiväreppu olisi plussaa, sillä joka tapauksessa reissussa tarvitsee aina jonkin käsilaukuntapaisen kassin, jossa roudailla tärkeimpiä tavaroita. Sadesuojakaan ei olisi haitaksi.

Suunnilleen näillä spekseillä päädyin hankkimaan itselleni Ospreyn Farpoint 55 -rinkan. Se tuntui selkääni sopivalta. Sadesuoja rinkasta puuttuu, mutta sen sai ostettua erikseen. Parempi puoliskoni ei yrityksistä huolimatta löytänyt kriteereihin sopivaa, hyvältä tuntuvaa kassia Suomesta. Berliinistä Globetrotterin valikoimista sattumalta löytynyt Meru Guide Pack onneksi tuntui sopivalta ja lähti näin ollen kassan kautta mukaan kotiin.

Kuva: Globetrotter.de

Miltä rinkat sitten ovat vaikuttaneet käytössä? Hyviltä. Tavaroiden löytäminen ja pakkaaminen on helppoa, kun rinkan saa auki kokonaan. Lentokoneella matkustaminen ei juuri vaadi ylimääräistä työtä, sillä liivekkeet on hyvin helppo laittaa suojaan vetoketjullisen kangasosan taakse. (En todellakaan jaksaisi päällystää rinkkaa jokaista lentoa varten muovikelmulla ja jesseteipillä. Lentokentillä käy sääliksi rinkkojaan muovin sisään pakkaavia tyyppejä.) Rinkan sivussa oleva kantokahva on osoittautunut käytössä erittäin näppäräksi. Myös irrotettava päiväreppu osoittautui hyväksi ratkaisuksi, vaikka sen tarpeellisuutta epäröin ehkä eniten etukäteen. Kuten sanottu, joku kassi on kuitenkin oltava, ja tuo Ospreyn päiväreppu on tilava ja hyvä kantaa.

Toivottavasti rinkat ovat pitkäikäisiä, sillä niiden kanssa olisi tarkoitus taittaa vielä vähän pidempiäkin reissuja.

Millaisia toiveita teillä on omien kapsäkkienne suhteen?

Nyt mennään!

Kyllä, noudatimme paremman puoliskoni kanssa (mukamas) tiukkaa seulaa kamojen valinnassa, mutta auto on silti täysi. Vaatteet eivät tässä kuormassa ole se eniten tilaa vievä lasti, toisin kuin ilmeisesti joillain. (Kuka muka oikeasti vaihtaa vaatteita neljästi päivässä? 28 asukokonaisuutta viikon matkalle, ei hyvää päivää…)

Totta kai mukana ovat sähköllä toimiva kylmälaukku takapenkin täytteenä ja läppäri kuulumisten päivittämiseen ja juoksevia asioita helpottamaan. Katsotaan, miten hyvin sähköä ja verkkoa on missäkin leiripaikalla saatavilla. Erinäisiä johtoja ja elektroniikkaa on muutenkin mukana kuin paremmissakin insinöörikekkereissä.

Matka alkaa lyhyellä lätäkön ylityksellä ja jo huomenaamulla olemme huristelemassa ensimmäistä kertaa Via Balticaa. Tarkoitus on ajaa suoraan Riikaan ja viettää yö siellä jossakin vielä määrittelemättömässä paikassa.

Lähdemme tästä hiljalleen satamaan kykkimään. Ilmassa on kutkuttavaa lähdön tunnelmaa. Matka on vihdoin alkamassa!

Automatkalla: mitä mukaan?

Kirjoitin aiemmin pakkaamisesta ja maltin säilyttämisestä mukaan otettavien tavaroiden haalinnassa. Suunnilleen järkevä kokoelma vaatteita ja hygieniatarvikkeita valikoituu yleensä mukaan melko kivuttomasti. Tärkeämpää on miettiä, mitä asiakirjoja ja muuta paperitavaraa ja mahdollista elektroniikkaa tarvitaan mukaan matkalle.

Autoliiton sivuilla on luettavissa automatkailijan muistilista, johon on koottu monia hyödyllisiä tai jopa pakollisia asioita matkan valmistelun tueksi. Osa voi tuntua hätävarjelun liioittelulta, mutta toisaalta kattava lista on hyvä apu etenkin ensikertalaiselle. Suosittelen siis vilkaisemaan. Kokosin tähän muutamia tärkeimpinä pitämiäni asioita.

Aloitetaan asiakirjoista. Matkalla tarvittavat asiakirjat määräytyvät matkareitin mukaan. EU:n alueella et välttämättä tarvitse passia, vaan poliisin myöntämä henkilökortti riittää. Jos menet EU:n ulkopuolelle, selvitä hyvissä ajoin etukäteen, mitä lippulappusia tarvitaan. Byrokratiassa voi kestää.

Auton paperit tarvitaan aina. Normaalien kotimaassakin tarvittavien auton asiakirjojen lisäksi ulkomaille on suositeltavaa ottaa mukaan vihreä kortti. Joissain maissa kortti on pakollinen. Vihreä kortti on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta. Saat sen ilmaiseksi vakuutusyhtiöstäsi.

Jos lähdet reissuun laina-autolla, tarvitset valtakirjan auton omistajalta tai haltijalta. Ilman valtakirjaa voit poistua maasta vain autolla, jonka rekisteriotteessa on oma nimesi.

Skannaa kaikki tärkeät paperit, matkaliput ja passikopiot sähköpostiisi. Jos laukku tai koko auto keikataan, asiakirjat ovat säilössä, ja tarpeen vaatiessa saat tulostettua ne sähköpostista käyttöösi.

Monessa maassa heijastinliivi ja ensiapulaukku ovat pakollisia auton varusteita, joten älä unohda niitä. Erikoisempiakin varustesäännöksiä on: esimerkiksi Liettuassa palosammutin on pakollinen varuste, Ranskassa puolestaan alkometri. Tarkista eri maiden voimassa olevat nopeus- ja turvavarustemääräykset esimerkiksi Euroopan komission sivuilta. Autoliiton matkustusoppaassa on koottuna muuta matkailijalle hyödyllistä tietoa maittain.

Ota navigaattorin ja karttojen lisäksi mukaan myös leirintäalue-, hotelli- ja hostellioppaita ja sanakirjoja. Etenkin leirintäalueoppaat tulevat tarpeeseen, sillä ne ovat joskus ainoa viite olemassa olevasta leirintäalueesta. Opasteet voivat olla huonoakin huonompia ja navigaattorista ei välttämättä ole apua ilman tarkkaa osoitetta. Se kun saattaa luokitella leirintäalueiksi kaikki paikat golf- ja tenniskentistä yleisiin puistoihin. Kokemusta on.

Muista navigaattorin ja muiden laitteiden tupakansytyttimeen kytkettävät laturit. Tupakansytyttimen jakaja on kätevä, sillä usein latausta vaativia laitteita on kerralla enemmän kuin yksi. Telttamatkalla taskulampulle ja monitoimityökalulle (esimerkiksi Leatherman) tulee varmasti käyttöä.

Onko teille sattunut merkittäviä unohduksia pakkaillessa?

Automatkalla: pakkaamisesta

Riski haalia liikaa matkatavaraa on auton kanssa reissatessa huomattavasti rinkka- tai matkalaukkureissua suurempi, kun tilaa mukamas on. Mutta: fiksusti mietitty takakontin sisältö helpottaa elämää reissun päällä. Mukaan tarvittavien ja mahtuvien tavaroiden määrä riippuu matkustustavasta.

Matkailuautossa voi olla jääkaappi ja ruokaa voi kenties laittaa auton keittiössä. Autoon myös mahtuu paljon tavaraa. Hamstraaja voi tällöin tunkea auton tupaten täyteen, mikä hankaloittaa matkalla jokapäiväistä elämää huomattavasti. Täyteen survottu henkilöauto on vielä pahempi riesa.

Jos mukana on liikaa tavaraa, mitään ei löydy silloin, kun pitäisi, ja kaikki on vaikeasti esiin kaivettavissa. On siis pysyttävä tiukkana tavaroiden haalinnassa. Välttämättömät tavarat on asetettava etusijalle. Henkilöautoreissulla mukaan on otettava teltan lisäksi lämpimät makuupussit, tyynyt ja telttapatjat. Tupakansytyttimestä virran ottava kylmälaukku on kätevä, mutta toisaalta se vie tilaa, eikä sitä välttämättä voi käyttää leirintäalueilla.

Retkikeitin (Trangia tai kopio-sellainen) säästää rahaa. Sen avulla voi tehdä ruokaa itse, vaikka yöpymispaikassa ei olisi ruuanlaittomahdollisuutta. Jokaisella leirintäalueella ei ole, ja ravintolassa syöminen tulee pitkällä matkalla kalliiksi.

Vaatteita ja muita tavaroita on pakattava mukaan tarkalla seulalla. Etenkin, jos on taipuvainen liioitteluun. On turha varata vaatetta koko neljän viikon reissulle, sillä leirintäalueilla on usein pesukoneet. Tarpeen tullen vaatteita voi pesettää myös pesulassa. Stressiä ei kannata ottaa, sillä kaikkea voi ostaa matkalta, jos jotain unohtuu kotiin tai pääsee loppumaan.

Arvokkaat tavarat ansaitsevat erityisen seulan. Esimerkiksi langaton verkko löytyy vain harvoilta leirintäalueilta, joten kannettava tietokone voi surffailunäkökulmasta osoittautua melko hyödyttömäksi. Nettiin pääsee tarvittaessa nettikahviloissa ja leirintäalueiden omilla koneilla. Sitä paitsi apua saa muutenkin kuin kysymällä Googlelta.

Onko teillä vinkkejä tilan säästämiseen? Vai onko ennemminkin käynyt niin, että tavaraa on ollut liian vähän?