Vuoden 2013 matkailusaldo

Vuonna 2013 tuli matkustettua lentokoneella 28 240* kilometriä. Junalla taitettuja kilometrejä kertyi 780*, mikä ei ole paljon, mutta kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin ulkomailla, sillä yleensä olen matkustellut autolla tai lentäen. Nukuttuja hotellihuoneita kertyi seitsemän, joiden lisäksi majapaikkana toimi yksi vuokramökki. (*Luvuissa ovat mukana ainoastaan ulkomaanmatkoista kertyneet kilometrit. Lentokilometrit on luntattu Momondosta, junakilometrit sieltä sun täältä.)

Tammikuussa, kolme viikkoa sen jälkeen kun olimme palanneet Torreviejasta ja Barcelonasta, lensimme todellisiin helteisiin Thaimaahan. Tammikuu vaihtui helmikuuksi Phuketin Karon Beachilla, josta siirryimme Khao Lakiin. Teimme snorklausretkiä muun muassa Similanin saarille ja Surinin saarille, ja snorklauksen lumoissa kärvensin itseni polttavassa auringossa. Ajelimme skootterilla hienolle Lam Pi -vesiputoukselle vilvoittelemaan, kävimme kalassa, kävelimme kilometritolkulla Phuketin pehmeähiekkaisia hiekkarantoja ja söimme kahden viikon ajan suussa sulavia herkkuja. (En kestä! Tätä Thaimaan-matkaa on suoraan sanottuna kauheaa muistella tässä vaiheessa vuotta, kun matkakuume nimenomaan jonnekin todella kirkkaiden vesien ääreen auringonpaisteeseen on pahimmillaan.)

Paratiisista nauttimisen jälkeen keskityin työntekoon ja opiskeluun. Poistuin kotimaan kamaralta seuraavan kerran huhtikuussa, ja silloinkin kyseessä oli pikainen käynti Tallinnassa. Toukokuussa koitti jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut matka Berliiniin. Ihastelimme kirsikankukkia Botanischer Gartenissa, insinöörien kyhäelmiä tekniikkamuseossa, taidetta Salvador Dalín näyttelyssä ja Itä-Saksan kummallisuuksia DDR-museossa. Matkalla tuli myös shoppailtua ja tietysti syötyä ja juotua hyvin.

Kesäkuussa pakkasimme uutukaiset rinkat kantoon ja lensimme Düsseldorfiin, josta aloitimme junamatkamme Euroopassa. Düsseldorfista matka jatkui Kölniin, Pariisiin ja Lontooseen. Olipahan kaupunkilomaa kerrakseen!

Lokakuussa tuli harrastettua pientä Suomi-matkailua Meri-Teijon mökkikylässä. Ruska oli parhaimmillaan, aurinko paistoi ja fondue maistui. Joulukuun alussa olimme itsenäisyyspäivänä Nurmeksessa sukulaisten hoteissa. Koko pitkä syksy meni siis tiukasti työn parissa muutamaa kotimaanmatkaa lukuun ottamatta. Joulukuussa aatonaattona lensimme Alicanteen ja edellisen joulun tapaan hurautimme sieltä bussilla majapaikkaamme Torreviejaan suomalaista joulua pakoon.

Listauksesta käy ilmi, että vuosi 2013 oli matkailumäärältään allekirjoittaneelle tyypillinen: yksi pidempi matka kesällä ja toinen talvella, muutama lyhyempi reissu keväällä ja syksyllä, ja lisäksi jonkin verran kotimaassa pörräilyä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuoden matkailusaldosta on tulossa hyvinkin kiinnostava ja matkapäiviä kertyy huomattavasti tätä vuotta enemmän. Heti alkuvuonna on tiedossa kotimaassa suhailua ja keväämmällä tulee mitä luultavimmin kehiteltyä muitakin pienempiä reissuja (kuka sitä nyt kotonaan jaksaisi möllöttää!). Muiden matkasuunnitelmien osalta palaan asiaan myöhemmin – polkaistaan nyt ensin uusi uljas vuosi kunnolla käyntiin. Tänään kaivetaan kuohuvat esiin ja toivotetaan onnellista uutta vuotta! Minne te aiotte matkustaa vuonna 2014?

Torrevieja – kesäisin reipas, talvisin uinuva, aina aurinkoinen

Vietimme puolisoni kanssa tänä vuonna toista vuotta peräkkäin joulua Torreviejassa. Tämä Espanjan Costa Blancalla sijaitseva sadantuhannen asukkaan kaupunki on monen suomalaisen koti, ja myös minun sukulaiseni ovat löytäneet täältä auringosta itselleen viihtyisän talvipesän. Ei pidä luulla, että Torreviejassa asuisi pelkästään suomalaisia tai muita ulkomaalaisia ja että paikka olisi kammottava turistien leikkikenttä. Torrevieja on talvisin rauhallinen ja jossain määrin uinuva espanjalaiskaupunki – mutta kuitenkin kaupunki, jossa ihmiset asuvat ja elävät ympäri vuoden, eivät ainoastaan turistisesongin aikana. Kaupat ja palvelut eivät rajoitu vain turisteille tarkoitettuihin. Miksikään menopaikaksi kaupunkia ei voi kutsua, vaan kyseessä on leppoisa ja kiireetön kohde.

Torreviejassa voi nauttia myös talvikuukausina lähes jokapäiväisestä auringonpaisteesta ja miellyttävästä lämpötilasta. Iltaisin voi olla viileää (nyt joulukuussa vierailumme aikana iltaisin oli reilut kymmenisen astetta), mutta päivisin lämpötila nousee lähelle pariakymmentä astetta. Keskellä talvea lenkkeily ihanassa auringonpaisteessa kuohuvan meren rannalla lataa akkuja paremmin kuin mihin mikään glögimuki synkässä härmäläisessä pimeydessä ikinä kykenee. Varsinainen auringonotto uimisesta puhumattakaan jäi tänäkin vuonna kaltaiseltani vilukissalta väliin, mutta auringossa istuskelu t-paidassa sujui ilman värjöttelyä.

Kesäisin elämä kaupungissa vilkastuu ja turistejakin riittää, kuten myös paahtavaa hellettä. Tällöin viilennystä voi etsiä Playa del Curan täyteen ammutuilta kivisiltä rannoilta tai suunnata lempeämpien aaltojen luokse aallonmurtajan suojaan Playa del Acequiónille. Jälkimmäinen vaihtoehto on etenkin lapsiperheille keskustan rantaa turvallisempi vaihtoehto, samoin kaltaiselleni uimapatjan päällä vedessä lillujalle.

Joulun tienoillakaan elämä ei pysähdy täysin. Ainoastaan joulupäivänä (día de Navidad) kaupat ovat kiinni ja auki olevia ravintoloitakin on hyvin vähän. Viime vuonna opimme tämän kantapään kautta kun haaveilimme mehevästä illallispihvistä, mutta pitkäpiimäisen kiertelyn jälkeen jouduimme tyytymään kebabiin (joka tosin oli loistavaa, kuten lähes aina). Tänä vuonna tiesimme siis painua suoraan lähimpään kebabbilaan vatsantäytettä hakemaan.

Ravintola- ja kahvilavalikoima on runsain Playa del Curan tietämillä, mutta myös hinnat ovat siellä hieman kalliimmat kuin syrjemmällä. Ketjupaikoista vatsansa voi täyttää esimerkiksi Valorin melko jättimäisillä churros con chocolate -annoksilla tai Lizarranin tapaksilla. Hieman halvemmalla pääsee, kun uskaltautuu vähemmän sliipattuihin paikallisiin ei-ketjuravintoloihin, mutta tasalaatuisuuden ystäville edellä mainitut paikat ovat kokeilemisen arvoisia.

Espanjassa joululahjat jaetaan perinteisesti vasta loppiaisena (día de los Reyes Magos, Itämaan tietäjien päivä) ja epäilen, että tämän vuoksi alennusmyynnitkään eivät ala yhtä aikaisin kuin Suomessa. Niitä edullisiakin ostoksia Torreviejassa ja lähialueilla voi kuitenkin tehdä, oli alennusmyyntejä tai ei. Habaneras-kauppakeskuksesta löytyy runsaasti ostospaikkoja saman katon alta. Rannan lähettyviltä löytyy kaksin kappalein Salvador Artesanon kenkäliikkeitä ja runsaasti vaate-, optikko- ja koruliikkeitä. Rannasta löytyy myös myyntikojuja (kesäisin huomattavasti enemmän kuin talvisin), joista voi hankkia kaikenlaista vaatteista laukkuihin, kenkiin, kelloihin, koruihin ja sisustustavaroihin. Jopa meikäläisittäin eksoottisesta Carrefourista (paikallinen Prisma) voi löytää kaikenlaista, tosin itse olen keskittynyt Carrefourissa ruokatarjonnan ihmettelyyn.

Mausteita, kasviksia, hedelmiä, makeisia ja kaikkea mahdollista tavaraa on saatavilla kantakaupungin perjantaimarkkinoilta hyvin edullisesti. Itselleni tarttui tällä kertaa matkaan savuaromista paprikajauhetta ja naposteltavaksi pussillinen maíz gigante fritoa (suomeksi ehkä paistettuja maissinjyviä?). Kesäisin markkinoilla on mieletön tungos, mutta näin talvisin meininki on rauhallisempaa ja etenemään pääsee ilman kyynärpäätaktiikkaa. Espanjalaiset eivät tyrkytä myyntiartikkeleitaan aggressiivisesti, joten ostosahdistus on vähäisempää kuin monessa muussa paikassa. Markkinoilla kiertely voi olla mukavaa ajanvietettä, vaikka ei olisi liikkeellä ostosmielessä.

Lähitienoita pääsee tutkimaan parhaiten vuokraamalla auton, mutta esimerkiksi Alicanteen ja Zenia Boulevard -ostoskeskukseen pääsee toki paikallisbussillakin. Myös taksilla voi hurauttaa suhteellisen edullisesti lähistöllä oleviin kohteisiin. Jos käytettävissä on auto, suosittelen vierailua Cuevas de Canelobren tippukiviluoliin Busotin lähellä (reilut 80 kilometriä Torreviejasta). Mäkisellä matkalla pääsee näkemään espanjalaista luontoa ja tirkistelemään syrjäseutujen elämää. Myös La Manga del Mar Menorin maakaistale Torreviejasta etelään on katsastamisen arvoinen paikka, ja sen voi yhdistää näppärästi käyntiin Cartagenassa.

Miten perille? Suoria lentoja välille Helsinki – Alicante tarjoaa tällä hetkellä Norwegian, välilaskullisia lentoja operoi ainakin Air Berlin. Alicanten lentokentältä pääsee Torreviejaan bussilla: matkan pituus on noin 50 kilometriä, kesto noin 50 minuuttia, hinta 6,92 € (12/2013). Lähtöjä on parillisin tasatunnein (Torreviejasta kentälle parittomin tasatunnein).

Makuja maailmalta: Meksiko

Vuorossa on ähkyvinkki: nachos con pollo, frijoles refritos, queso y guacamole, eli nachoja kanalla, paistetuilla pavuilla, juustolla ja guacamolella. Tämä on hyvää! Ja vaikka minä en kovin innokas kokki olekaan, tämä setti taittuu jopa minulta.

Tarina reseptin takana johtaa baaritiskille. Kolme vuotta sitten joulun tienoilla olimme paremman puoliskon kanssa Meksikossa. Istuskelimme rannalla pikkuruisen kapakan keinutuoleissa pitkäkaulaiset olutpullot seuranamme. Siinä parhaat päivänsä nähneen baaritiskin äärellä keikkuessa tuli – yllätys, yllätys – nälkä. Tilasimme ”jotain pientä” ja saimme taivaallisen hyvän kipollisen sulanutta juustoa, kanaa, paputahnaa ja nachoja guacamolen kanssa. Laittoman hyvää!

Kotona halusimme tietysti muistella matkan makuja, joten resepteistä täytyi saada aikaan kotioloihin ja meitsin hermoille soveltuva versio. Sellainen, jonka ainesosat ovat saatavilla ilman kymmenen eri kaupan kiertämistä (koska hermot) ja ilman liiallista hifistelyä. Erilaisia ohjeita löytyy pilvin pimein ystävämme Googlen avulla – tässä tulee minun hyväksi havaittu versioni.

Guacamole
½ tomaatti
¼ sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 jalapeno
2 avokadoa
½–1 limen mehu
korianteria
suolaa

Valmista ensin guacamole. Ota tomaatista siemenet ja neste pois. Silppua sipulit, jalapeno ja tomaatti joko käsin tai sekoittimella. Lisää joukkoon avokadot ja reilusti korianteria. Purista joukkoon mehukkuudesta riippuen mukaan noin puolikas tai kokonainen lime. Mausta suolalla. Tarkista maku: limen on tarkoitus maistua, samoin pieni suolaisuus on hyvästä. Laita guacamole jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

Frijoles refritos
purkki pinto-, musta- tai kidneypapuja
½ sipuli
1 valkosipulinkynsi

Valmista seuraavaksi papuseos. Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi ja kuullota ne pannulla öljyssä. Heitä mukaan purkillinen papuja ja riko pavut lastalla muusiksi. Seos on valmista, kun se on tahnamaista.

Kana-juusto-papunachot
paketti maustamattomia kanan fileesuikaleita
purkki säilykejalapenoja
pussi juustoraastetta (esim. mozzarella-emmental)
pussi vähäsuolaisia maissinachoja
frijoles refritos -papuseos
tarjoiluun: guacamolea

Paista kanasuikaleet öljyssä. Mausta maukkaiksi esim. (aromi)suolalla, pippurilla, paprika- ja valkosipulijauheella. Kasaa sapuska uunivuokaan kerroksittain: alimmaiseksi nachoja, sitten kerros kanaa, papuseosta, jalapenoja ja juustoraastetta, ja taas nachoja, kerros kanaa, papuseosta, jalapenoja ja juustoraastetta, jne. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi nachoja ja juustoraastetta. Heitä vuoka uuniin noin 200 asteeseen. Ruoka on valmis, kun juusto on sulanut ja hieman ruskistunut. Nautitaan hyvässä seurassa!

Millaisia reseptejä teille on tarttunut mukaan maailmalta?