Sivut

torstai 5. heinäkuuta 2012

Työ, tuo lomailijan piinaaja

Jokunen päivä sitten juttelin kollegan kanssa lomalle lähtemisen vaikeudesta. Aihe tuli tänään sattumalta esiin myös kesäyliopiston luennolla, ja Yle Pohjanmaan sivuillakin kirjoitettiin samasta ajankohtaisesta teemasta.


Joillekin työstä irtautuminen on hyvin vaikeaa. Työasiat kummittelevat mielessä, vaikka kroppa olisi jo lentänyt sinivalkoisin siivin maille tuntemattomille. Mökkilaiturilla, veneessä ja auton ratissa ajatukset karkaavat työpisteelle. Työtehtävien piina lakkaa vasta kun lomaa on kulunut jo aimo tovi. Ja mikä hirveintä: hiostus alkaa takaraivossa uudestaan jo viikkoa ennen loman päättymistä.

Mahtaa olla kauheaa.

Itse kuulun toiseen ääripäähän. On äärimmäisen harvinaista, että työ tulisi edes uniini. Työasiat haihtuvat pääkopastani samalla sekunnilla, kun astun työpaikan ovesta ulos. Yleensä jo sitä ennen hississä. Tämä pätee etenkin lomalle lähtiessäni.

Kyse ei ole siitä, että työni olisi minulle yhdentekevä, sillä sitä se ei ole. Näkisin, että meidät on vain ohjelmoitu eri tavalla: toiset stressaavat kaikesta ja aina, toiset eivät koskaan mistään. Ja kaikkea siltä väliltä. Jos vanne kiristää päätä usein ja liikaa, suhtautumistapaansa voi toki tarkkailla ja pohtia, olisiko jotain tehtävissä. Luultavasti olisi.

Kollega kertoi, ettei hän voisi koskaan lähteä lomamatkalle suoraan työpisteen ääreltä. Ahdistus mahdollisista keskeneräisistä töistä häiritsisi kunnollista lomailun aloittamista päivätolkulla. Väliin pitää kuulemma jättää muutama päivä aikaa tottua toisenlaiseen arkeen. Samoin hän kertoi haluavansa aina varata sopeutumisaikaa ennen työhön palaamista. Mutta silloin stressi kuulemma iskeekin. Kotona, työhön paluuta odotellessa.

Ehdotin testaamaan lomareissun pidentämistä. Jos paine iskee joka tapauksessa jo ennen työpaikalle palaamista, eikö olisi sama stressata normaalista poikkeavissa maisemissa? Kotona arki hiipii niskaan ennen aikojaan. Kollega lupasi miettiä asiaa.

Minulle kotona oleilu lomalla ei ole koskaan ollut vaihtoehto. Se ei vain kävisi mielessänikään. Haluan irtautua arjesta kunnolla ja kokemuksesta tiedän, miten saavutan tavoitteen parhaiten. Sehän on tärkeintä: tuntea itsensä ja omat rajansa.

Nautinnollista ja rentouttavaa lomaa kaikille lomailutyylistä riippumatta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti