Lontoon ylpeyttä ja markkinameininkejä

Hyvin nukutun ensimmäisen Lontoon-yön jälkeen oli totta kai päästävä englantilaiselle aamiaiselle. Sopiva paikka löytyi heti hotellia vastapäätä. Rasvaisen aamupalan nautittuamme hurautimme metrolla Portobello Roadin markkinoille.

Metroon mennessä ei kulunut aikaa lippujen ostamiseen, sillä olin harjoittanut ennen kesälomareissulle lähtöä poikkeuksellista suunnitelmallisuutta hankkimalla paikallisliikenteen matkaliput etukäteen. Laskeskelin, että seitsemän päivän matkakortti tulisi Oyster cardia halvemmaksi, joten tilasin matkakortit ennen reissua. Ne kolahtivat luvatussa ajassa postiluukusta ja olivat huolettomat käytössä. Lippuvaihtoehdoista ja tilaamisesta löytyy tietoa täältä.

Portobello Roadin markkinoilta tarttui mukaan muutama jääkaappimagneetti, jotka ovat meitsillä suorastaan vakio-ostos reissuilla. En voinut vastustaa myöskään muka-nostalgisia, aivan ihania peltikylttejä, joten kämpän sisustukseen tuli taas uusia muistoja matkoilta. Markkinahumun ohessa täytyi toki käydä pubissa lasillisella, jotta ei tulisi pyörittyä liikaa kojujen houkutusten parissa ja vahingossa ostettua lisää kaikenlaista sälää.

Koetimme seurata Mondon Lontoo-oppaan Omin päin -bussikiertoajelua, mutta homma ei mennyt ihan putkeen luultavasti linjamuutosten vuoksi. Tai sitten emme vain osanneet jäädä pois oikeissa paikoissa. Kierroksen orjallinen seuraaminen ei kuitenkaan ollut ensisijainen tavoitteemme, vaan halusimme lähinnä katsella maisemia ilman kalliin sightseeing-kierroksen ostamista. Loppupäivä kului bussikierroksen jälkeenkin mukavasti yleisessä pällistelyssä ja ympäriinsä kiertelyssä. Lounasta nautimme jossakin Oxford Streetin ja ja Regent Streetin kulmilla italialaisessa ravintolassa, ja pubissakin tuli käväistyä London pridea maistamassa.

Päämäärättömästi kierrellen ja ihmetellen – siis tekemättä mitään järin mainittavaa – saa tuntemattomassa ja miksei myös tutussa kaupungissa kulutettua yllättävän helposti ja suorastaan huomaamattomasti päivän jos toisenkin. Olin käynyt Lontoossa kerran aiemmin, mutta vierailu oli hyvin lyhyt ja olin sen verran nuori, että kaupunki tuntui lähes uudelta tuttavuudelta.

Rennon päivän päätteeksi kunnioitimme jälleen kerran perinteitä ja etsimme Lontoon Hard Rock Cafen, jonka Rock Shopissa kävimme kartuttamassa paitakokoelmaa. Sitten olikin jo pakko suunnistaa ryytyneinä hotellille. Ympäriinsä haahuilu on yllättävän rankkaa!