Kahden Kölnissä vietetyn yön jälkeen jatkoimme kesälomaamme Pariisissa. Romantiikan pääkallopaikalle päästyämme lomasää alkoi toden teolla näyttää ja tuntua kesäiseltä: saimme nauttia lähes koko Pariisissa viettämämme viikon ajan noin 30 asteen lämpötilasta ja auringonpaisteesta.
Junamatka Kölnistä Pariisiin vei kolmisen tuntia. Heti kärkeen oli luvassa hotellille suuntaaminen Gare du Nordin asemalta, ja sen jälkeen edeltävän viikon aikana kertyneiden pyykkien hoitelu itsepalvelupesulassa.
Niin junalippujen hankkiminen kuin pyykkien peseminenkin sujui ilman minkäänlaista sähellystä. Kumpikaan meistä ei osaa sanaakaan ranskaa, joten ennakko-odotukset sisälsivät pienen epäilyksen siemenen homman sujuvuudesta. Teini-ikäisenä kaupungissa vierailtuani olin pitkään sitä mieltä, että pariisilaiset ovat tökeröä ja kielitaidotonta porukkaa, sillä tuolla matkalla mikään ei sujunut englanniksi ja asioiden hoitaminen tuntui tarpeettoman hankalalta. Joko minulla oli silloin vain huono tuuri, tai edellisen Pariisin-vierailuni jälkeen tyyli on kaupungissa muuttunut eikä englanti ole enää pannassa. Pesulakeikka sujui ongelmitta ja esimerkiksi rautatieasemalla päivysti runsain määrin englantia osaavia turistioppaita neuvomassa käytännön asioissa.
Ensimmäinen iltapäivä Pariisissa kului hotellin etsimisessä, pyykinpesussa ja kauppareissussa. Illalla ehdimme vielä käydä Montmartren kaupunginosassa sijaitsevan hotellimme lähistöllä hankkimassa murua rinnan alle. Nurkan takaa löytyi kivalta näyttävä bistro, jossa kävimme syömässä. Paikka oli sellainen oikein perinteinen kulmakuppila, jossa ruokalista oli kirjoitettu liitutaululle. Tästä ensimmäisestä ravintolakäynnistä lähtien totesimme Pariisin ravintoloiden hinnat melko kalliiksi. Niinpä joinain päivinä pihistelimme ja söimme patonkeja ja muita edullisia leipomotuotteita, jotka olivat muuten todella herkullisia. Tulipa viikon aikana tehtyä hotellilla purkkinuudeleitakin (kaikissa hotellihuoneissa saisi olla vedenkeitin!).
Hotellimme oli Best Western Prince Montmartre, eli niin sanotusti kunnon hotelli. Tässä kunnon hotellissa ei siivoojaa turhan usein näkynyt ja sen myötä huoneessa olleesta kahvistakaan ei ollut juuri hyötyä, sillä täydennystä ei tuotu. Haimme kaupasta pikakahvia ja veimme jo välillä roskatkin itse. Hotelli kompensoi siivouksen vajavaisuutta vierailumme viimeisenä aamuna tarjoamalla aamiaista hotellin laskuun. Mukava kädenojennus, mutta mieluummin olisimme ottaneet sen hintaan kuuluneen siivouksen. Muilta osin hotellissa oli kaikki kohdallaan. Se oli lähiaikoina remontoitu, joten huoneemme oli kaunis ja hyvässä kunnossa, ja hotellin sijainti oli erinomainen.
Paremmalle puoliskolleni tämä oli ensimmäinen kerta Pariisissa, joten suunnittelimme etukäteen kiertävämme aikamoisen määrän ”pakollisia” turistikohteita, jotta ne olisi sitten hoidettu pois alta. Näin myös teimme. Tämä johti tietysti siihen, että jalkaparat alkoivat loppuviikkoa kohden olla enemmän tai vähemmän romuna kaikesta siitä tallustamisesta. Siitä ei pääse mihinkään, että Pariisi on kaunis kaupunki ja siellä on paljon nähtävää. Kerron seuraavalla kerralla, missä kaikkialla ehdimme viikon käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti