Bergen-Belsen

Vierailin maanantaina Bergen-Belsenin keskitysleirin alueella. Lienee sanomattakin selvää, että museo ja sitä ympäröivä entinen keskitysleirin alue on hyytävä. Aikalaisten haastatteluvideot, valokuvat, esineet ja muut dokumentit leiriltä täyttävät hiljaisen ja hallimaisen museon tyrmistyttävällä kauhullaan. Vetää hiljaiseksi, kun katselee videoita joukkohautaan heitettävistä langanlaihoista ruumiista.

Bergen-Belsenin keskitysleirillä kuoli yli 70 000 ihmistä. Alueella olevat hautakummut ja niiden kivet kertovat karua historiaa. ”Tässä lepää 1000 kuollutta.”

Bergen-Belsenin alue on vaikuttava. Karmiva, hyytävä, rauhallinen. Ajatuksia herättävä.

Alueelle rakennettu museo on eleetön ja yksinkertainen betonirakennus, jonka täyttävät leirin karmeuksista kertovat dokumentit. Joillekin ne ovat liikaa. Vierailun aikana näen yhden vierailijan lyyhistyvän penkille kyynelehtimään. Oma olo on ahdistava.

Museon ympärillä levittäytyy entinen keskitysleirin alue. Aikanaan uskomattomia kauheuksia nähneen maan peittävät nykyään kanervaa ja heinää kasvavat niityt. Kasvit heiluvat hiljaa tuulessa, kun museovierailijat kävelevät niittyjä halkovilla poluilla. Kukaan ei puhu mitään.

Niittyjen reunalla joukkohautojen kummut kohoavat maasta. Tuohon on haudattu 800 ruumista, tuohon 1200. Kumpuja riittää. Muistomerkille on aseteltu seppeleitä. Sitä katselemaan saapuu vakavia juutalaisia matkailijaryhmiä.

Aihe on tärkeä, mutta paikka on niin masentava, etten menisi toista kertaa. Bergen-Belsenin keskitysleirin alue sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Cellen kauniista ristikkotalokaupungista. Alueella vierailu on maksutonta.