Meri-Teijon ruskassa

Kesäloman jälkeen pehmeästä laskusta ei ollut tietoakaan, vaan duunia putoili ovista ja ikkunoista heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Suunnilleen viikon päästä olin unohtanut missään lomalla olleenikaan. Onneksi on kuvatodisteita matkalta, jotta voi muistuttaa itseään päivänvalosta ja menneestä matkasta. Ja onneksi on viikonloput, jolloin sitä päivänvaloakin saattaa nähdä.

Ihan pelkkää työtä ei tämäkään syksy ole ollut, vaan mukaan on mahtunut esimerkiksi mökkiviikonloppu Meri-Teijossa. Tuolle viikonlopulle osui loistava sää, joten mikä sen parempaa kuin pitkä kävelylenkki metsässä ja pitkospuilla.

Viikonlopun tunnelmaan sopi kuin nenä päähän myös padallinen loistavaa juustofondueta, punaviinin maistelua ja äidin reseptillä onnistuneesti tehtyä lihapataa. Kyllä oli rentouttavaa, vaikka tietokoneita ei jätettykään kotiin. Mökillä tuli suunniteltua hieman tulevia reissujakin oikein karttakirjan kanssa, mutta niistä lisää myöhemmin.

Mukavaa torstaita kaikille!

Auta taifuunin uhreja

Haluan omalta osaltani olla mukana levittämässä sanaa Punaisen Ristin katastrofikeräyksestä ja julkaisen siksi kampanjan keräystekstin.

Auta supertaifuunin uhreja

Pahinta jälkeä supertaifuuni Haiyan on saanut aikaan Filippiineillä, jossa kuolonuhrien määrän arvioidaan nousevan yli 10 000:n. Lisäksi yli 600 000 filippiiniläistä on joutunut kodittomaksi ja avun tarpeessa on jopa 4 miljoonaa lasta.

Haluatko auttaa supertaifuunin uhreja? Osallistu nyt lahjoittamalla rahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon tai/ja levittämällä sanaa keräyksistä.

Auta lahjoittamalla

Tee lahjoituksesi Punaisen Ristin katastrofirahastoon verkkopankkimaksulla tai luottokortilla:
http://www.lahjoituslipas.fi/punainenristi/bloggaajiensupertaifuunikerays2/lahjoita/

Voit lahjoittaa myös soittamalla tai tekstiviestillä:

Soita 0600-122 20 (20,28 € + ppm)

Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)

Auta levittämällä sanaa katastrofikeräyksistä

Voit auttaa levittämällä sanaa Punaisen Ristin keräyksestä. Kerro seuraajillesi keräyksestä esimerkiksi blogissasi, sivustollasi, uutiskirjeessäsi, sähköpostisi allekirjoituksessa, Facebook-profiilissasi jne. Valmiin keräyskampanjamateriaalin voit hakea osoitteesta www.kampanjasivu.fi/supertaifuunikerays

Nyt on aika auttaa!

Lontoon valot

Viimeisiin Lontoon-päiviin kuului muun muassa nachoja, tortilloja ja olutta -tyylinen pubiaamiainen, arkista pyykinpesua (valitettavasti reissussa rähjääntyy ihan samalla tavalla kuin kotonakin), ähkyillallinen TGI Friday’sissa, iltavalaistuksessa loistavan Big Benin ihailua, leffateatterin etsintää, hyvää siideriä teatteribaarissa, Sea Lifen hienon haialtaan ihmettelyä, kengänpohjien kuluttamista Science Museumissa, kahvit ja herkkuvohvelit joen rannalla, pikavisiitti turisteja pursuavalle Harrodsille (egyptiläiset liukuportaat olivat hauskat ja ruokaosasto monipuolinen, mutta tungoksesta piti päästä äkkiä pois), sekä valkkaria, lasagnea ja cannelloneja Sohossa.

Viimeisenä aamuna kampesimme sängystä ylös melko aikaisin, koska nukkumisesta ei jostain syystä tullut mitään ja check outkin oli jo kymmeneltä. Raahauduimme rinkkoinemme vastapäiseen kahvilaan mediterranean-aamiaisille ja sieltä parin metrin päähän nettikahvilaan, jossa järjestimme netistä itsellemme bussiliput Gatwickille. Voin suositella käyttämäämme Easybusia budjettimatkaajalle: Easybusin kyyti maksoi pari puntaa per naama, juna olisi maksanut melkein 20 puntaa. Hyppäsimme bussin kyytiin Earl’s courtin aseman liepeiltä. Lisätietoa Easybusista löytyy täältä.

Kesälomamatka oli kokonaisuudessaan (Düsseldorf, Köln, Pariisi, Lontoo) mahtava. Harmi vain, että se loppui niin lyhyeen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että seuraava ulkomaanmatka suuntautuu reilun kuukauden päästä Espanjaan, mutta eihän sitä ikinä tiedä, mitä tässä tulee keksittyä.

Kävelykierros Little Venicessä ja Camden Lock Market

Neljäs aamu Lontoossa valkeni aurinkoisena ja helteisenä. Koska emme olleet vielä kävelleet tarpeeksi (!), suuntasimme metrolla Warwick Avenuen asemalle Mondon Lontoo-oppaan vinkkaamalle kävelylle Little Veniceen ja Regent’s canalin varteen. Päivän ohjelmaksi tämä oli loistava, joten en voi taas kuin kiittää mondolaisia hyvistä vinkeistä.

Nautimme ennen varsinaisen kävelyn aloittamista aamiaista ihastuttavassa Cafe Lavillessa, jonka alla kanava kulki tunnelissa. Tankkauksen jälkeen kävelimme kanavan vartta Camdeniin saakka. Matkalla oli jos jonkinlaista venettä, niin kaunista ja rähjäistä kuin vähemmän kaunista ja yhtälailla rähjäistä. Kävelykierroksen jälkeen kiertelimme lähes koko loppupäivän Camden Lockin markkinoilla.

Päivä oli todella kuuma, joten yritimme viilentyä jääkylmällä siiderillä sisustukseltaan mukavan rouheassa the Cubanissa. Vinkkasinkin paikasta jo aiemmin täällä. Hankin markkinoilta itselleni sormuksen ja topin, ja sukulaispojallekin tuli ostettua tuliaisia. Camden Lockista löytyy varmasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta ilman ostamisvimmaakin markkinat ovat vierailun arvoiset. Säpinää on sopivasti ja katseltavaa ja maisteltavaa riittää.

Ainakaan kaikkia paikallisia Camden Lockin markkinat eivät kuitenkaan viehätä. Illallisella Chop chop noodle barissa uusi paitani sai kehuja paikalla olleelta pariskunnalta, mutta kun kerroin sen ostopaikaksi Camdenin markkina-alueen, pariskunta nyrpisteli neniään. On tietysti ihan luonnollista, että osa paikallisista välttelee pahimpia ryysiksiä ja turistipyydyksiä, oltiin missä päin maailmaa hyvänsä. En minäkään jaksa innostua jostakin Helsingin tuomiokirkosta tai Imatrankosken kuohuista samalla tavalla kuin ensimmäistä kertaa ne nähdessäni.

Little Venicen ja Regent’s canalin varren kävelykierros sekä Camdenin markkinoilla pyöriminen olivat ehkä parasta koko Lontoon-vierailussa. Päivä oli vain kaikin puolin onnistunut aamiaisherkkuja ja säätä myöten. Päivä – ja oikeastaan koko viikko Lontoossa – oli niin helteinen, että oikein nauratti ajatella Britteinsaarten kuuluisaa vaihtelevaa säätä. Meillä kävi tuuri, sillä kesä oli Lontoossa ilmeisesti poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen.

Pidättekö te markkinahumussa kiertelemisestä ja jokiveneiden ihailemisesta?

Kävelyä, kävelyä ja lisää kävelyä

Toinen ja kolmas päivä Lontoossa kulkivat samankaltaisia latuja kuin ensimmäinenkin, eli ympäriinsä haahuillen. Toisena päivänä yritimme aamiaisen jälkeen mennä Imperial War Museumiin, mutta se oli suljettu. Menimme sen sijaan kiertelemään Chinatowniin ja Sohoon. Valokuvanäyttelyt ovat usein hienoja, joten päätimme käydä Photographer’s Galleryssä. Siellä oli sattumalta näytillä Claire Ahon valokuvia kokonaisen kerroksen verran. Oli suorastaan kansallistunnetta kohottavaa nähdä lontoolaisten ihastelevan suomalaisen kuvaajan otoksia.

Lounasaikaan harhailimme tuli Victoria-aseman tienoilla ja vedimme navat täyteen Bamboo basketin aasialaista. Päivän toinen epäonnistunut nähtävyystsekkaus oli London Eye, joka jäi väliin hillittömien jonojen takia. Joku pyörässä pyörinyt voinee kertoa, oliko suurikin menetys. Tuona päivänä ei vain pätkääkään huvittanut jonottaa.

Tallustelimme maailmanpyörältä Thamesin vartta London bridgeä kohti. Rannassa oli meneillään jotkin neighbourhood-festarit, ja paikalla oli sakkia kuin SaiPan pelissä, ruokakojuja ja kaikkea muuta kivaa. Nautiskelimme kaupunkifestaritunnelmasta ja kävelimme pitkät pätkät rantatietä pitkin.

Kolmantena päivänä kokeilimme taas muutamaa turrejuttua ja suuntasimme ensi töiksemme Tower of Londoniin. Se ei valitettavasti ollut hintansa arvoinen linnake. Saattaa kuitenkin olla, että olemme käyneet Manner-Euroopassa niin monessa hienossa linnassa, että Tower of London ei vain sen takia enää säväyttänyt. Linna oli jotenkin kliinisen ja teennäisen oloinen ja paikalle värvätyt näyttelijät korostivat tätä fiilistä.

Pubilounaaksi nautittujen fish & chipsien jälkeen kävimme muiden turistien seurana pällistelemässä Buckinghamin palatsia ja kiertelimme Oxford Streetin kaupoissa. Illallinen oli täysi kymppi, ja kiitos paikan löytämisestä kuuluu Mondon Lontoo-opaskirjalle. Sohossa sijaitsevan Masala Zonen curryt olivat loistavia – suosittelen!