Jotta nälkä yllättäisi

Matkoilla pääsee aina maistelemaan uusia ruokia ja saa samalla mukavasti ideoita oman keittiön piristykseksi. Omista suosikkisapuskoistani monet ovatkin tuliaisia tien päältä.

Meksikosta tarttui reseptikirjaan pysyväksi suosikiksi rantaravintolassa syöty tulinen nachoruoka. Sen seurana maistuu erinomaisesti itse tehty runsaalla limellä maustettu guacamole.

Brasiliassa paikallisen ravintolan friteeratut juustotikut veivät kielen mennessään, ja niitä pitikin käydä syömässä muutamaan otteeseen. Sitä reseptiä minulla ei valitettavasti ole, sillä en tiedä, mitä juustoa tikuissa käytettiin. Mieleen ne kuitenkin jäivät siinä määrin, että jos menen ikinä uudestaan Porto de Galinhasiin, käyn varmasti maistelemassa tikkuja uudelleen. Sama pätee Kreikassa maistamaani folion sisällä lämmitettyyn, yrteillä maustettuun fetaan, jonka ajatteleminen tuo veden kielelle.

Mojito, drinkkien kuningas. Minttu vain taisi loppua näiden osalta kesken.

On joitakin ruokia, joita en edes yritä tehdä itse. Kebabdöner on yksi niistä. Maailman parhaat dönerit saa, totta kai (?), Berliinistä. Niitäpä ajattelinkin mättää toukokuussa, kun menen kaupunkiin viettämään pitkää viikonloppua. Siinä on kaupunki, josta en saa koskaan tarpeekseni. Enkä niistä dönereistä.

Pizzan ja pastan lisäksi Italiassa on hyviä lambrusco-viinejä.

Italialaiset pastat ja pizzat ovat maineensa arvoisia, ja on siellä myös hyviä juomia. Espanjassa puolestaan parasta ovat pihvit, runsaat tapakset ja sangria. Kannattaa vain varoa tapas-annosten kokoa. Halpa hinta ei todellakaan takaa, että annos olisi sopivan pieni. Jos tarkoituksena on nauttia vain pieniä alkupaloja, annoksia ei välttämättä kannata tilata enempää kuin yksi. Opin tämän viime Torreviejan-reissun ähkyjen myötä.

Jos sen sijaan haluaa maistella erilaisia annoksia, muutamien tapasten jakaminen ystävien kesken on siihen oiva keino. Tämä onnistuu helposti myös kotona. Tarvitaan vaikkapa itse marinoituja oliiveja, manchego-juustoa, lihapullia tomaattikastikkeessa, serrano-kinkkua, tuoretta patonkia ja aiolia, ja aimo tuulahdus Espanjaa ruokapöydässä on valmis.

En ole koskaan käynyt Intiassa, mutta kaikki syömäni intialainen ruoka on ollut niin hyvää, että matka olisi varmasti jo pelkän ruuan takia mahtava kokemus. Toivottavasti vielä jonain päivänä käyn kokeilemassa.

Mausteisen ruuan ystävänä odotan innolla, mitä uusia lempiruokia Thaimaasta tarttuu matkaan. Millaisia matkoilta tarttuneita suosikkiherkkuja teillä on?